Mäyrä

Mäyrä (Meles meles)

Talviunta lokakuusta huhtikuuhun asti nukkuva näätien heimoon kuuluva luolaeläin, toiselta nimeltään metsäsika.

Tuntomerkit: Lyhytjalkainen näätäeläin, jonka naamassa lähtevät kuonosta niskaan ulottuvat mustat juovat.

Elinympäristö, levinneisyys ja liikkuminen: Tavataan Oulunläänin rajaan asti. Elinpiiri usein viljelysalueilla ja lehtomailla 300-500 hehtaarin alueella, jonka keskellä sijaitsee asuntoluola. Päiväluolia löytyy väliaikaiseen oleskeluun, ja mäyrä liikkuu joko hitaasti juosten tai haahuilee maata nuuskien ja tonkien enemmälti yöaikaan pitkin polkuja, ojien pohjia, peltojen pientareita ja notkojuonteita. Yllättäen ketterä otus kulkee tahtoessaan ihmisen tasoista maksiminopeutta. Ahdistuessaan se ruiskauttaa hajurauhasistaan vihollista kohti.

Ravinto: Kaikkiruokainen: kasviksia, viljaa, matoja, etanoita, koppakuoriaisia, toukkia, haaskoja ja saalisonnen iskiessä jyrsijöitä, matelijoita, sammakkoja sekä linnunmunia ja poikasia.

Pesä: Siisti ja hajuton käytäväverkosto hiekkaisessa maassa, vanhemmissa pesissä suuaukoille muodostuu hiekkakumpareita.

Saalismäärä: n. 10 000 vuosittain

Metsästys

Luolakoiralla:Mäyrää voidaan metsästää luolakoiralla ja loukulla. Koiralla metsästäminen kolosta antaa omalaatuisen säväyksen, koska ikään et tiedä lähteekö mäyrä karkuun kolosta vai jääkö se sinne. Jos mäyrä jää luolaan on alettava kaivuu hommiin. Koiralle laitetaan luolahommia varten tutka jonka avulla nähdään missä kohtiilla koira haukkuu. Se myös antaa koiralle lisää turvallisuutta esim. jos luola sortuu koiran päälle, pääsee metsästäjät äkkiä kaivamaan oikeasta kohdasta. Kun kaivamalla on saatu yhteys luolaan yritetään mäyrä lopettaa .22kaliberisella pistoolilla. Maan pinnalla passimiehet väijyvät luolan/luolien suuaukoilla, jos mäyrä koittaa karata ammutaan se haulikolla.