Harmaahylje (Halichoerus grypus)

Itämeressä Suomen merialueella tavataan kahta hyljelajia: itämerennorppaa ja harmaahyljettä eli hallia. Hallia saa metsästää pyyntiluvalla, koska sen kanta on kasvanut niin runsaslukuiseksi, että se haittaa ammattikalastajia.

1970-80-lukujen taitteessa tapporahoilla kannat oli saatu lähelle sukupuuttoa ja ne rauhoitettiin -82. Hylkeenrasva on ollut Suomessa ensimmäisiä vientiartikkeleita, ja 60-luvulla maksettiin sen metsästäjille 20 markkaa ruhoa kohti.

Tuntomerkit: 150-270 cm pitkä, 120-270 -kiloinen tumma, laikukas mötkylä, jolla on pitkä kuono, mitättömät korvat ja 15 cm pituinen hännän tuppi. Norppaa reilusti kookkaampi.

Elinympäristö, levinneisyys ja liikkuminen: Elää pääosin ulkomerellä, löytyy koko Suomen merialueelta. Synnyttää maalis-huhtikuussa ahtojäille tai luodolle.

Ravinto: Kalat, repii tielle osuneet pyydykset.

Pesä:

Saalismäärä: joitakin satoja per vuosi

Hylkeenmetsästys:

Metsästysaika: 16.4. – 21.12.
Hallia metsästäessä ensin pitää etsiä hallin asuttamat jäät tai olinpaikat. Käytännössä hyljettä metsästetään aina keväisin jäiltä. Kiväärin pitää olla erittäin osumatarkka, koska hyljettä ammutaan hetitappavasti päähän, jotta se jää jään päälle eikä luisu upoksiin. Huonoisti ammuttu laukaus, niin hylje saattaa päästä sukeltamaan ja on täten metsästäjän ulottumattomissa.