Metsästys Suomessa

Metsästys on aina kuulunut olennaisena osana suomalaiseen elämänmuotoon siinä missä vaellus ja retkeilykin. Metsästäjät olivatkin Suomen ensimmäisiä asukkaita. Nykyäänkin metsästäjät ovat merkittävä osa väestöstämme, sillä maassamme on noin 300 000 metsästäjää eli 6 prosenttia maan väkiluvusta. Väkilukuun nähden Suomessa on siis metsästäjiä enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa.

Koska Suomi on keskimäärin harvaan asuttu maa, on metsästäjiä pinta-alaan nähden kuitenkin vähän, vain noin yksi neliökilometriä kohti. Tämä tarkoittaa sitä, suomalaisella on vielä kohtuullisesti tilaa metsästää, eivätkä riistakannat joudu kohtuuttoman verotuksen kohteeksi.

Suomalaisia metsästäjiä on kaikista ikäryhmistä ja sosiaaliluokista. Myös naisten määrä metsästyksen parissa on viime vuosina kasvanut. Aktiivisia naismetsästäjiä on yli 15 000, eli noin 5 prosenttia Suomen metsästäjämäärästä.

8 000 uutta metsästäjää vuosittain

Metsästäjämäärä on pysynyt viime vuosikymmenet likimain samalla tasolla. Metsästäjätutkinto on suosittu ja sen suorittaa vuosittain noin 8000 henkilöä.

Metsästysoikeus kuuluu Suomessa pääsääntöisesti maanomistajalle. Maanomistaja voi kuitenkin vuokrata metsästysoikeutensa toiselle. Vuokraajina ovat yleensä yksittäisten metsästäjien muodostamat yhteenliittymät eli metsästysseurat. Metsästysseurat huolehtivat alueensa metsästyken käytännön järjestelyistä, riistanhoidosta, riistakantojen laskennoista sekä metsästyksen vartioinnista.

Metsästysoikeuden vuokraaminen metsästysseuran käyttöön mahdollistaa laajemman alueen metsästys- ja riistanhoito-olojen järkevän käytön ja on myös edellytys riistakantojen seuraamiselle. Onhan metsästys ja riistanhoito uusiutuvien luonnonvarojemme kestävää käyttöä.

Lähde: riista.fi